Vuokratulojen määrä on kasvanut merkittävästi viiden viimeisen vuoden aikana, mikä on herättänyt verottajan mielenkiinnon. Vuokratuloja ja -tappioita ilmoittavien määrä on kasvanut viidessä vuodessa 22 prosenttia. Kun vuonna 2014 tuloja ja tappioita ilmoitti Verohallinnolle yhteensä 324 000 henkilöä, vuonna 2019 ilmoittajia oli 394 000.


Vuokraamisesta saadut euromääräiset tulot ovat puolestaan viidessä vuodessa kasvaneet 25 prosenttia. Kun 2014 vuokratuloja ilmoitettiin Verohallinnolle 1,48 miljardia euroa, vuonna 2019 vuokratuloja ilmoitettiin 1,85 miljardia euroa.

Vuokraustoiminnan kasvu on aiheuttanut sen, että Verohallinto on päättänyt muistuttaa verovelvollisia vuokratulojen ilmoittamisesta. Tämä tapahtuu OmaVerossa. Verovelvollinen saa henkilökohtaisen muistutusviestin asiasta veroilmoituksen jättövaiheessa.

Vuokratulojen ilmoittamisen kanssa kannattaa olla tarkkana. Ilmoittamatta jättämisestä voidaan määrätä veronkorotus. Edes satunnaista asunnon vuokraamista (esimerkiksi AirBnb tulot) ei kannata unohtaa, sillä Verohallinto seuraa ja valvoo myös verkkopalveluiden kautta tapahtuvan vuokraustoiminnan ilmoitustietoja. Yksi syy ilmoittajien määrän kasvamiseen onkin alustat, joiden avulla omaa kotia voi vuokrata yksittäisiä päiviä. 


Vuokraustoimintaa aloittelevan asuntosijoittajan kannattaa olla tarkkana remontin ajoituksessa.  Kaksi ongelmallisinta tilannetta verotuksessa ovat käytetyn asunnon hankkiminen vuokrauskäyttöön ja aiemmin omassa käytössä olleen asunnon muuttaminen vuokrauskäyttöön. 

Verohallinto noudattaa uusiin asunnon omistajiin tapauksesta KHO 2000:51 muodostunutta tulkintalinjaa. Välittömästi osakehuoneiston tai kiinteistön hankinnan jälkeen ja ennen vuokrauskäyttöä tehdyn remontin kustannukset lisätään osakehuoneiston tai rakennuksen hankintamenoon. Näin tehdään riippumatta siitä, onko remontissa kyse vuosikorjauksesta vai perusparannuksesta.

Taustalla on ajatus siitä, että menot ovat asunnon hankintaan liittyviä menoja, jotka huomioidaan verotuksessa vasta myynnistä aiheutuvaa luovutusvoittoa tai -tappiota laskettaessa. Erona osakehuoneiston ja rakennuksen välillä on se, että rakennuksen hankintamenosta voidaan tehdä poistoja ja siten hankintamenoon luetut korjausmenot voivat tulla vuosittain vähennettäväksi osana rakennuksesta tehtävää poistoa.

Asuntosijoittajan suunnitteleman remontin toteutuksen tekee kimurantiksi Verohallinnon tulkinta tilanteesta. Verohallinnon ohjeen mukaan: ”Riittää, että vuokralainen on muuttanut asuntoon tai ottanut liikehuoneiston käyttöönsä silloin, kun on kyse jatkuvasta vuokrauskäytöstä. Vuokralaisen muuttamisen jälkeen syntyneet vuosikorjausmenot voidaan vähentää vuosimenona ja osakehuoneiston perusparannusmenot tasapoistoina.” Todettakoon, että remonttia on usein vaikea toteuttaa sen jälkeen, kun muuttokuorma on kannettu ovesta sisään. 

Jos asunnon käyttötarkoitus muuttuu omasta käytöstä vuokrauskäyttöön tai vuokrauskäytöstä omaan käyttöön, saa vain osan vuosikorjauksista vähentää vuokratuloista. Vuokranantajan kannalta tilanteen tekee ongelmalliseksi se, ettei mitään eksaktia sääntöä ole siihen, kuinka paljon remontista saa vähentää. Verohallinnon ohjeessakin sanotaan, että käyttötarkoituksen muuttumisen vaikutus korjausmenojen vähentämiseen arvioidaan tapauskohtaisesti. 

Omaan käyttöön oton tilanteessa on kuitenkin onneksi mahdollisuus saada kotitalousvähennystä niistä kustannuksista (työn osuudesta), joita ei ole hyväksytty vuokratulojen vähennyksiin. 

Lyhytaikaisessa ja tilapäisessä huoneiston vuokraamisessa kannattaa muistaa, että majoituselinkeinoa ammattimaisesti ja jatkuvaluontoisesti harjoittava toimija voidaan katsoa elinkeinoharjoittajaksi ja samalla myöskin arvonlisäverovelvolliseksi. Tämä kannattaa erityisesti ottaa Airbnb –vuokraustoiminnassa huomioon. Tilojen koko ja määrä vaikuttavat tässäkin tilanteessa kokonaisarviointiin. Pelkkä yksittäisen huoneiston tai muun majoitustilan vuokraaminen on harvoin liiketoimintaa.