Perukirja on asiakirja, johon kirjataan tiedot kuolinpesän osakkaista, vainajan varoista ja veloista sekä muut perintöveron määräämisen kannalta oleelliset asiat.
Perukirja on ensisijaisesti perintöveroilmoitus, mutta sen lisäksi se palvelee kuolinpesää ja perillisiä monissa muissakin tärkeissä asioissa ja on perusta myöhemmin toimitettavalle perinnönjaolle. Siksi sen informatiivisuuteen kannattaa panostaa ja sisältö kerätä huolellisesti.
Perukirja laaditaan perunkirjoituksessa, joka on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolemasta. Jokaisen Suomessa kuolinhetkellään vakinaisesti asuneen henkilön kuoleman jälkeen on toimitettava perunkirjoitus.
Perukirjaa varten tarvitaan kuolinpesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä, jotka allekirjoittavat asiakirjan. Perunkirjoitukseen on lisäksi kutsuttava muun muassa kaikki kuolinpesän osakkaat ja yleistestamentin saaja, mutta kenenkään muiden allekirjoitusta ei tarvita perukirjaan.
Kuolinpesän osakkaiden selvittämistä varten tarvitaan sukuselvitys. Käytännössä sukuselvitys tarkoittaa katkeamatonta virkatodistusketjua perinnönjättäjästä 15 – ikävuodesta lähtien kuolemaan asti.
Perillisistä tarvitaan virkatodistus, josta ilmenee niin sanottu elää –tieto. Mikäli vainajasta tehtävälle todistukselle on merkitty lasten kohdalle elää – tieto, ei heistä tarvitse tilata erillistä virkatodistusta.
Mikäli lähin lakimääräinen perillinen on kuollut ennen perinnönjättäjää tai luopunut perinnöstään, tulee myös hänen osaltaan hankkia sukuselvitys 15 –ikävuoteen asti.
Perinnöstä luopuminen on hyvä verosuunnittelukeino. Se tulee tapahtua ehdoitta ja ennen kuin on ryhtynyt perintöön. Tämän johdosta perunkirjoitus on hyvä hetki perinnöstä luopumiselle.
Jos perinnönjättäjällä oli testamentti, tulee siitä liittää kopio perukirjan liitteeksi. Jotta perintöverot määrättäisiin kerralla oikeille henkilöille, olisi hyvä tuoda lakiosailmoitukset myös perukirjassa ilmi.
Perukirjaan tulee liittää lisäksi kopio avioehtosopimuksesta ja osituskirjasta tai perinnönjakokirjasta, jos vainajan puoliso on kuollut aiemmin ja vainajan ja puolison perinnönsaajien välillä on toimitettu ositus ja perinnönjako.
Perukirjaan ei tarvitse liittää talletusten saldotodistuksia, tositteita kuolinpesän kuluista, sukuselvitystä tai kopiota mistään toisesta perukirjasta.
Henkivakuutustietoja tarvitaan sekä perinnönjättäjän että lesken osalta. Lesken varoihin tulee merkitä hänen sijoitusvakuutuksensa takaisinostoarvo. Henkivakuutuksesta maksattavat kuolemantapauskorvaukset yksilöidään saajakohtaisesti perukirjaan. Henkivakuutuksen perusteella maksettava korvaus kuuluu kuolinpesän varoihin kuitenkin vain, jos kuolinpesä on merkitty vakuutuksen edunsaajaksi tai jos vakuutuksessa ei ole voimassa olevaa edunsaajamääräystä. Muussa tapauksessa vakuutuskorvauksen tiedot merkitään omaksi kohdakseen lisätietoihin.
Jos puolisoilla on avio-oikeus ja leski on enemmän omistava puoliso, perukirjaan tarvitaan tieto luovuttaako leski omaisuuttaan tasinkona ensiksi kuolleen puolison kuolinpesälle.
Perintöveroja pienentävän hallintaoikeusvähennyksen kannalta oleellinen tieto taas on, pidättääkö leski hallintaoikeuden siihen asuntoon, jota puolisot ovat käyttäneet yhteisenä kotinaan.
Perukirjaan tarvitaan myös tieto siitä, onko perinnönjättäjä tai leski antanut ennakkoperintöjä? Lisäksi tulisi ilmoittaa onko perinnönjättäjä antanut lahjoituksia perillisille viimeisen 3 vuoden aikana? Tässä kohtaa on syytä huomata, että myös kolmen viimeisen vuoden aikana annetut alle 5.000 euron lahjoitukset tulee ilmoittaa, vaikka ne eivät olisikaan ennakkoperintöä.
Rahavaroista tulee hankkia pankista kuolinpäivän saldotodistukset ja arvo-osuustilien varoista todistus kuolinpäivän arvoista. Vastaava selvitys tarvitaan myös lesken osalta. On kuitenkin huomattava, että jos puolisoilla oli täysin poissulkeva avioehto, ei perukirjaan tarvitse merkitä lesken osalta omaisuuden arvoa, mutta omaisuus tulee muuten yksilöidä.
Asunto-osakkeet ja kiinteistöt tulee yksilöidä ja arvostaa kuolinpäivän käypään arvoon. Varsinkin silloin, jos asuntoja tai kiinteistöjä ollaan myymässä ja perilliset kuuluvat alimpaan perintöveroluokkaan, kannattaa omaisuus arvostaa lähelle todennäköistä myyntihintaa. On edullisempaa maksaa perintöveroa kuin myyntivoitosta maksettavaa pääomatuloveroa.
Jos perinnönjättäjä tai leski oli osakkaana jossakin toisessa jakamattomassa kuolinpesässä, tulee tämäkin omistusosuus merkitä perukirjaan. Kuolinpesän osuuden arvo riippuu siitä, mitä ja minkä arvoista omaisuutta kuolinpesään kuuluu.
Tavanomainen koti-irtaimisto on perintöverosta vapaa, jos sen arvo on alle 4.000 euroa. Ajoneuvoja ei katsota tavanomaiseksi koti-irtaimeksi.
Tavanomaista arvokkaammat irtaimet kuten taide-esineet tulee yksilöidä ja arvostaa.
Lopuksi perukirjaan tarvitaan myös tiedot veloista. Pesän poistoihin merkitään mm. hautaus- ja muistotilaisuuskulut, asiakirjojen hankkimiskulut ja kaikki vainajalle osoitetut laskut, joiden peruste on syntynyt, mutta ei oltu ehditty maksaa ennen kuolinpäivää.