Hallitus pyrkii parantamaan ihmisten ostovoimaa talousarvioesityksellä. Talouden näkymät ovat heikentyneet kevään jälkeen. Talouskehitykseen vaikuttaa erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä kiihtynyt inflaatio.
Verotuksen saralla merkittävimmät hallituksen suunnitelmat liittyvät toimiin, joilla sähkön hinnan voimakasta nousua pyritään kompensoimaan ihmisille.
Hallitus esittää erillistä sähkövähennystä ja määräaikaista sähkötukea. Sähkövähennys olisi kotitalousvähennyksen yhteydessä toteutettava neljän kuukauden määräaikainen vähennys. Henkilön vakituisen asunnon sähkönkäyttöpaikassa 1.1.–30.4.2023 välisenä aikana kulutetun sähköenergian kustannuksista voisi saada kotitalousvähennystä. Kustannukset oikeuttavat vähennykseen, jos ne ylittävät 2 000 euroa ja ovat enintään 6 000 euroa. Vähennettävää 2 000 euron alarajan ylittävästä määrästä saisi 60 prosenttia ja vähennystä voisi siten saada enimmillään 2 400 euroa.
Sähkötuki on tarkoitus kohdentaa niille, jotka eivät voi hyödyntää sähkövähennystä täysimääräisesti alhaisten tulojen vuoksi. Määräaikainen sähkötuki sekä määräaikainen sähkövähennys on tarkoitus sovittaa yhteen niin, ettei niitä voi hyödyntää yhtäaikaisesti.
Sähkön korkean hinnan vaikutuksia pyritään suitsimaan myös määräaikaisella sähköenergian arvonlisäveron alentamisella. Sähköenergian arvonlisäveroa lasketaan väliaikaisesti 10 prosenttiin aikavälillä 1.12.2022-30.4.2023. Tavoitteena on saada EU-tasoinen poikkeus sähköenergian alv-sääntelyyn siten, että sähkön arvonlisävero olisi väliaikaisesti muuta kevennettyä alv-kantaa alempana.
Sähköön liittyvät kirjaukset talousarvioesityksessä eivät loppuneet tähän. Sähköntuottajien windfall-voittojen verotusta koskeva sääntely tulee valmisteluun. Vero määritellään siten, että puhtaan energian investointiedellytykset turvataan. Veroa ei kohdistettaisi ns. mankalaperiaatteella toimiviin yhtiöihin.
Arvonlisäverotukseen kaavaillaan määräaikaista muutosta henkilökuljetusten arvonlisäveroon. Hallitus esittää, että henkilökuljetusten arvonlisävero lasketaan nollaan tammi-huhtikuulle 2023. Tämä vähentäisi valtion arvonlisäverotuottoja arviolta 52 miljoonalla eurolla.
Yritysverotuksen puolella niin sanottu peitelty osinko verotettaisiin jatkossa kokonaan ansiotulona. Yritysverotuksessa otetaan käyttöön lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin. Korkorajoitussäännöksen infrapoikkeusta laajennetaan ja samalla korkovähennysrajoituksen tasevapautusta uudistetaan siten, että rajataan suurten korkovähennysten hyödyntämistä voitonsiirrossa matalan verotuksen maihin.
Henkilöverotuksen puolella Yli 60-vuotiaiden työtulovähennystä korotetaan portaittain. Ansiotuloverotuksessa tehdään veroperusteisiin indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Indeksitarkistuksella tavoitellaan sitä, että verotus ei kiristyisi verojärjestelmän progressiivisuuden ja yleisen ansiotason nousun seurauksena.
Matkakuluvähennyksen määräaikaista korotusta ehdotetaan jatkettavaksi nykyisin ehdoin myös vuonna 2023. Oman auton käytön mukaan myönnettävän matkakuluvähennyksen kilometrikohtainen euromäärä on ollut vuoden 2022 alusta 0,30 euroa kilometriltä.
Invalidivähennykset poistetaan henkilöverotuksesta sote-verouudistuksen yhteydessä.
Arvonnousuveron valmistelua jatketaan ja tavoitteensa on saada se voimaan ensi vuonna. Arvonnousutulon perusteella määrättäisiin vero, jolla estetään veronkiertoa ja laajennettaisiin Suomen veropohjaa siten, että täällä kertyneen omaisuuden myyntivoitot verotetaan Suomessa myös silloin, kun omaisuus luovutetaan ulkomailla asuessa. Todettakoon, että lainvalmistelu on saanut osakseen paljon kritiikkiä
Veropohjaa laajennetaan ulkomaisten kiinteistösijoittajien Suomesta saamiin tuloihin muun muassa tilanteissa, joissa kiinteistön omistus on ketjutettu holding-yhtiörakenteeseen.
Vuonna 2023 otetaan käyttöön taloudellisen työnantajan käsite, jotta Suomi voi verottaa sellaiset Suomessa tapahtuneen työskentelyn tilanteet, joihin Suomella on verosopimusten mukaan verotusoikeus, mutta jotka nykyisin jäävät verottamatta puutteellisen kansallisen lainsäädännön vuoksi.
Muista veroista todettakoon, että tupakkaveron puolivuosittaisia korotuksia jatketaan, jäteveroa korotetaan ja arpajaisveron määräaikaista alennusta jatketaan. Lämmitysbiokaasun verotukea pienennetään maltillisesti asettamalla sille EU:n vähimmäisveroa vastaava energiasisältövero.