Osakas voi antaa rahoitustarpeessa olevalle yhtiölleen lainaa ja saa periä vastaavan koron, joka jouduttaisiin suorittamaan rahalaitoksesta otetusta lainasta. Lainasta maksettava korko katsotaan osakkaan pääomatuloksi, jos koron määrä ja määräytymisperuste eivät ylitä verotusmenettelylain 29 pykälässä tarkoitettua käypää hintaa. 

Jos korkoa on maksettu oleellisesti enemmän kuin käyvän korkotason mukainen korko, katsotaan ylimenevä osa korosta peitellyksi osingoksi.

Peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun johdosta tai vastikkeetta.

Jos osakkaan antaman lainan ei osoiteta olevan yhtiölle sen rahoitustilanteen vuoksi välttämätön, osakkaan yhtiölle antama laina on rinnastettavissa lähinnä osakkaan tekemään sijoitukseen. Käypä korko on tällöin määriteltävissä lähinnä vastaavien sijoituskohteiden korkotasoon. Korkotaso voi määräytyä esimerkiksi pitkäaikaisten talletusten keskimääräisen koron perusteella.

 Verohallinnon ohjeen mukaan tätä korkotasoa vastaavana määränä voi olla Valtiovarainministeriön vahvistama peruskorko lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä.  Valtionvarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi –0,25 prosenttia vuoden 2020 heinäkuun alusta joulukuun loppuun. Peruskorko on ollut –0,25 prosenttia tammikuun 2020 alusta.