Veroblogi

Ajankohtaista tietoa verotukseen liittyen

Oikeudenkäynnillä voi olla verotuksellinen ulottuvuus, kun käsitellään itse tuloihin liittyviä kysymyksiä tai silloin, kun on kyse vero-oikeudellisesta prosessista. 

Verotusprosessiin kuuluu mm. veroilmoitusten tekeminen. Veroilmoituksen täyttäminen on osa hallintoprosessia ja itse kunkin lakisääteinen velvollisuus. Tällaisen velvollisuuden täyttämisestä aiheutuvat kulut ovat henkilön omalle vastuulle kuuluvia vähennyskelvottomia elantomenoja.

Vastaavasti oikaisuvaatimuksesta tai veroasioiden ajamisesta tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut eivät ole henkilöverotuksessa vähennyskelpoisia. 

Oikeudenkäyntikulut ovat vähennyskelpoisia menoja henkilöverotuksessa, jos oikeudenkäynti liittyy veronalaisen tulon hankkimiseen tai säilyttämiseen. Oikeudenkäynnistä aiheutuvia kuluja ovat henkilölle muun ohessa oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannukset. Henkilö voi myös joutua suorittamaan korvausta oikeudenkäynnin toiselle osapuolelle aiheutuneesta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä, kuten ansionmenetyksestä.

Verohallinto on antanut elokuussa 2020 ohjeen ”sakkojen, oikeudenkäyntikulujen sekä välimies- ja sovittelumenettelyn kulujen vähentäminen henkilöverotuksessa”. Tässä artikkelissa käsittelemme oikeudenkäyntikulujen vähentämistä henkilöverotuksessa. Muilta osin sakkojen yms. kulujen vähentämisestä kannattaa lukea verohallinnon ohjeesta. 

Verovelvollisen kannalta on huojentava tieto, että oikeudenkäyntikulut voivat olla vähennyskelpoisia, vaikka oikeudenkäynti ei ole johtanut tavoiteltuun tulokseen.  Vähennystä vaativan on kuitenkin osoitettava, että oikeudenkäynnistä johtuvan kulun suorittamisen tavoitteena on tosiasiallisesti ollut tulon hankkiminen tai sen säilyttäminen. 

Jos verovelvollinen saa korvausta oikeudenkäyntikuluista vastapuolelta, vakuutuksesta tai vaikkapa työnantajalta, oikeudenkäyntikulut ovat vähennyskelpoisia vain siltä osin kuin ne on tulleet hänelle tosiasiallisesti maksettavaksi. 

Jos vastapuoli on määrätty maksamaan oikeudenkäyntikuluja, muodostuu tästä verovelvolliselle saatava.  On mahdollista, että vastapuoli ei pystykään maksamaan hänen maksettavaksi määrättyjä oikeudenkäyntikuluja. Valitettavasti tällainen saatavan menetys ei ole henkilöverotuksessa vähennyskelpoinen meno.

Tuloverolain menon jaksottamista koskevan yleissäännön mukaan menot kohdistetaan sille verovuodelle, jona maksu on suoritettu, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Oikeudenkäyntikuluja vähentämistä koskee poikkeus. Oikeudenkäyntikulujen lopullinen määrä on usein lopullisesti tiedossa vasta lainvoimaisen tuomion yhteydessä, koska vastapuoli, vakuutusyhtiö tai muu taho voi korvata henkilölle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja. Tästä syystä oikeudenkäyntikuluja ei voi vähentää tuloverotuksessa ennen lainvoimaisen tuomion saamista, vaikka ne olisi maksettu oikeudenkäyntiprosessin aikana. Lisäksi vähentämisen edellytyksenä on, että oikeudenkäyntikulut on tosiasiassa maksettu.

Veronalaiseen luovutusvoittoon kohdistuvat oikeudenkäyntikulut kohdistetaan kyseiseen luovutustapahtumaan. Vähennysvaatimuksen voidaan tässäkin tapauksessa esittää vasta sen jälkeen, kun lainvoimainen tuomio on saatu ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus on ratkaistu. Verotusta oikaistaan, jos esimerkiksi vastaaja korvaa myöhemmin verotuksessa jo aiemmin vähennettyjä oikeudenkäyntikuluja.  

Jos oikeudenkäyntikulut liittyvät veronalaisten ansiotulojen tulonhankkimismenoihin, vähennyksiä ei erityisesti kohdenneta sille ansiotulolle, jonka hankkimisesta ne johtuvat. Vähennys tehdään yleisesti ansiotuloista. Vähennyskelpoisia ovat esimerkiksi kulut, jos oikeudenkäynnin tarkoituksena on saada päättyneeseen työsuhteeseen liittyviä saamatta jääneitä suorituksia. Oikeudenkäynnillä voidaan tavoitella esimerkiksi veronalaista vahingon- tai vakuutuskorvausta, joka korvaa saamatta jäänyttä ansiotuloa, esimerkiksi vuosilomakorvausta. 

Oikeudenkäyntikulut vähennetään pääomatulosta, jos ne liittyvät pääomatulojen hankkimiseen tai säilyttämiseen. Veronalaista pääomatuloa on esimerkiksi omaisuuden tuotto. Ansiotuloista tehtävien vähennysten tapaan, vähennyksiä ei pääsääntöisesti kohdenneta sille pääomatulolle, jonka hankkimisesta ne johtuvat. Kuitenkin metsätalouden pääomatuloihin liittyvät oikeudenkäyntikulut vähennetään nimenomaan metsätalouden pääomatuloon kohdistuvina menoina.

Pääomatuloihin liittyviä oikeudenkäyntikuluja on usein vuokranantajilla. Vuokranantaja on voinut ryhtyä oikeudenkäyntiin periäkseen vuokraa oikeusteitse ja varmistaakseen näin vuokratulojen saamisen. Vähennyskelpoisia ovat myös vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja esimerkiksi vuokralaisen häätämisestä johtuneet oikeudenkäyntimenot.

Elantomenoihin ja verovapaisiin tuloihin kohdistuvat oikeudenkäyntikulut eivät ole vähennyskelpoisia. Esimerkiksi pesänselvitykseen, perinnönjakoon ja ositukseen liittyvät kulut tai niihin liittyviin oikeudenkäynteihin liittyvät kulut ovat elantomenoja, joten ne eivät ole tuloverotuksessa vähennyskelpoisia menoja.

Jos oikeudenkäynnin johdosta saatu tulo on osittain verovapaa, verovapautta vastaavaa osuutta ei voi vähentää verotuksessa. Poikkeuksellisesti osinkotuloon kohdistuvat tulonhankkimismenot ovat kuitenkin täysimääräisesti vähennyskelpoisia, vaikka osinkotulo on osittain verovapaata tuloa. 

Oikeuskäytännön mukaan vähennyskelvottomia ovat rikosperusteiset virka- tai työsuhteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. Niiden ei katsota johtuneen henkilön työstä.  Vähennyskelvottomia ovat myös kurinpitomenettelyyn liittyvät asianajopalkkiot. 

Työnantaja saattaa korvata työntekijänsä oikeudenkäyntikuluja. Työntekijän omat oikeudenkäyntikulut ovat pääsääntöisesti työntekijän henkilökohtaisia elantomenoja. Jos työnantaja maksaa työntekijän elantomenoja, katsotaan tämä lähtökohtaisesti työntekijän saamaksi palkaksi. 

Myös silloin, kun työntekijä on sellaisessa roolissa, että hän on oikeudenkäynnissä vastaajana henkilökohtaisesti riita-asiassa tai vastaamassa asiaan rikosoikeudenkäynnissä, oikeudenkäyntiin liittyvät kulut ovat hänen henkilökohtaisia elantomenojaan. Merkitystä ei ole sillä, onko oikeudenkäynnin taustalla ollut tapahtuma aiheutunut esimerkiksi työaikana. 

Veroaiheista tietoutta suoraan sähköpostiisi

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme ja saat ajankohtaista tietoutta verotuksesta suoraan sähköpostiisi.