Liikenteen verotuksen uudistamista selvittäneen työryhmän loppuraportti on julkaistu. Tavoitteena on turvata veropohja, sillä nykyisillä verotasoilla liikenteen verotulot olisivat vuonna 2030 nimellisesti noin 1,1 miljardia euroa alempana kuin vuonna 2019. Tämä tarkoittaisi reaalisesti noin 1,7 miljardin euron vähenemää verotuloissa.
Ajoneuvovero tulee säilyttämään asemansa. Ajoneuvoveron tasakorotus olisi työryhmän mukaan hallinnollisesti tehokas ja yksinkertainen tapa, jos katsotaan tarpeelliseksi kerätä liikenteestä veroja tulevaisuudessa vastaavasti kuin nyt.
Työryhmä selvitti myös niin sanottua kilometriverotusta. Työryhmän käsityksen mukaan paikannukseen perustuvaan kilometriverotukseen liittyy kuitenkin huomattavia epävarmuuksia. Toistaiseksi ei ole riittäviä edellytyksiä siirtyä tällaiseen verotustapaan. Aihe edellyttää lisäksi jatkoselvitystyötä ja kansainvälisen kehityksen seuraamista.
Työryhmän pohdittavana oli myös päästöohjaus. Polttoaineverotusta pidettiin selvästi tehokkaimpana päästöohjauskeinona, koska sillä voidaan vaikuttaa muun muassa liikkumisen määrään ja kulkutapoihin. Työryhmä suositteli, että polttoaineveroa korotettaisiin ja ajoneuvoveron perusveroa alennettaisiin keventämällä perusveron päästöporrastusta. Keskimääräisen kotitalouksien verorasituksen ei arvella tällä tavalla lisääntyvän.
Päästöohjauskeinona autovero toimii uutta ajoneuvoa hankittaessa selvästi tehokkaammin kuin vuosittain maksettava ajoneuvoveron perusvero. Tämän johdota sähköautojen kannustimia tulisi siirtää ajoneuvoveron perusverosta autoveroon. Sähköautojen autoveroa voitaisiin alentaa ja muutos rahoitettaisiin niiden ajoneuvoveroa korottamalla.