Verotarkastus on lain mukaan ohjattua viranomaistoimintaa, josta on säädetty verotusmenettelystä annetussa laissa (VML) ja laissa oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä (OVML) sekä näiden lakien perusteella annetuissa asetuksissa. Verotarkastajilla on suhteellisen laajat valtuudet tarkastaa useita verotukseen vaikuttavia seikkoja. Toisinaan rajanveto sille, mikä vaikuttaa verotukseen, on kiistanlaista, eikä kaikki tietovaatimukset ole täysin riidattomia ja hyväksyttävissä ottaen huomioon lain säädökset ja verovelvollisen oikeusturva. Loppukädessä asiat ratkaistaan tuomioistuimessa.

Oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan on yksi perustuslain 21 §:ssä lausutuista keskeisistä oikeusturvaperiaatteista, jotka edellytetään turvattavan lailla. VML 26 §:n 3 momentin mukaan, jos veroviranomainen oikaisee verotusta verovelvollisten vahingoksi, verovelvolliselle on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Lisäksi lainkohdassa säädetään, että verovelvolliselle on tarvittaessa asetettava kohtuullinen määräaika vastineen tai muun selvityksen antamiseen, ja että pyydettäessä verovelvolliselta vastinetta tai muuta selvitystä mahdollisuuksien mukaan on mainittava, mistä seikoista selvitystä erityisesti tulisi esittää.

Oikeusturvan edistämisen lisäksi asianosaisen kuuleminen palvelee myös asian selvittämistä. Kuulemisen on katsottava korostavan asianosaisasemaan olennaisesti liittyvää yksilön vaikuttamismahdollisuutta. Niin ikään kuulemisvelvollisuus edistää viranomaistoiminnan tasapuolisuutta ja asioiden käsittelyn huolellisuutta.

Kuuleminen verotarkastuksessa tarkoittaa sitä, että verovelvolliselle annetaan mahdollisuus kertoa vastineessaan oma näkemyksensä verotarkastuksen perusteella tehdystä jälkiverotuspäätösesityksestä ennen varsinaisen verotuspäätöksen tekemistä. Vastineen antamiselle annetaan yleensä kaksi viikkoa määräaikaa. Tätä määräaikaa voidaan verottajalle tehdystä pyynnöstä useissa tapauksissa pidentää perustellusta syystä. Suositeltavaa on pyytää lisämääräaikaa kirjallisesti, vaikkapa sähköpostitse. Pidentäminen voidaan verottajan suostumuksella hoitaa myös puhelimitse.

Verohallinnon omassa ohjeessa hyvästä verotarkastustavasta todetaan, että verotarkastaja tekee verovelvollisen vastineen perusteella tarvittavat muutokset verotarkastuskertomukseen. Kuulemisen jälkeen yritysverotusyksikkö tai henkilöverotusyksikkö tekee verotarkastuskertomuksessa esitettyjen ja muuten tietoon tulleiden seikkojen perusteella päätöksen verotuksen oikaisusta, veron määräämisestä tai palautettavasta verosta.

Verovelvollisen kuuleminen ei kuitenkaan tarkoita kuuntelemista taikka sitä, että tehty verotusesitys muuttuisi mahdollisesti verovelvolliselle parempaan suuntaan. On hyvin yleistä, että kuuleminen on valitettavasti vain muodollisuus. Varsinaisessa tarkastuksessa tehdyt johtopäätökset ja toimitetun selvittämisen ulottuvuus seuraavat monesti prosessia kuulemisen jälkeenkin. Verotarkastajan jo kerran ottamaa kantaa voi olla vaikea muuttaa toiseksi.

Kuten todettu, kuuleminen on merkittävä lakiin kirjattu oikeusperiaate ja siitä on ohjeistettu myös Verohallinon omissa ohjeissa. Tästä huolimatta verovelvollisen asianmukainen kuuleminen saatetaan laiminlyödä verotusprosessissa. Eduskunnan oikeusasiamies on antanut kuulemista koskevan päätöksen (5.4.2004, dnro 572/2003), jossa verotoimiston on katsottu toimineen vastoin lakia. Päätöksen mukaan verovelvollista olisi tullut kuulla ennen verotuksessa tehtyä tulonlisäystä: ”verotoimiston esittämä peruste verovelvollisen kuulematta jättämiselle ei ollut laissa säädetty peruste. Lain mukaan kuulematta jättämistä voidaan perustella ainoastaan sillä, että verotusta toimitettaessa poikkeama verovelvollisen ilmoituksesta ei ole olennainen.”

Kääntyminen asiantuntevan verojuristin puoleen on suositeltavaa heti verotarkastusprosessin alkuvaiheessa, mutta viimeistään ennen kuin verovelvollinen antaa vastineensa verotarkastuskertomuksesta. Asiantuntija osaa kiinnittää huomion oikeisiin asioihin ja näkee, millaisia
lisäselvityksiä verovelvollinen voi esittää oman verotuksensa tueksi. Lisäksi menestymisen mahdollisuudetkin monesti paranevat, kun asiat selvitetään tuoreeltaan, sekä säästetään aikaa ja kustannuksia. Asiantuntijan apu on myös erityisen tarpeen verovelvollisen asianmukaisen kuulemisprosessin turvaamiseksi.