Veroblogi

Ajankohtaista tietoa verotukseen liittyen

Uudessa hallitusohjelmassa verotusta on pidetty tärkeänä asiana. Useiden ”korvamerkittyjen” menonlisäysten johdosta varoja tulee hankkia joillakin keinoin. Nythän varojen hankkiminen on jätetty arvailujen varaan. On arvattavissa, että yritysten ja yrittäjäomistajien verotus kiristyy tiukentuneiden tulkintojen johdosta. 

Rinteen hallituksen hallitusohjelma valmistui 6.6.2019, noin kuukausi sitten. Ohjelma on liitteineen 215 sivun mittainen, ja vero-termi mainitaan siinä 265 kertaa. Selvitetään-sana mainitaan ohjelmassa 130 kertaa. Talousasiat ovat tärkeitä, mutta selvitetään-ilmaisulla konkretia jätetään avoimeksi. Hallitusohjelmaa on kritisoitu julkisuudessa siitä, että pysyvien menojen lisäämisestä on onnistuttu sopimaan, mutta menojen kattamiselle ei ole hallitusohjelmassa selvää säveltä.

Tämä kirjoitus ei ole kannanotto politiikkaan, eikä sitä pidä sellaisena ottaakaan. Tämä kirjoitus on valistunut arvaus siitä, miten asiassa saattaa huonoimmillaan käydä. 

Helsingin Sanomien uutisen (13.6.2019) mukaan hallitusohjelma on käsitetty väärin. HS:n uutisessa kuitenkin tuodaan esille, että ”Uusien menojen rahoitus perustuu toisin sanoen työllisyysasteen nousuun vain melko pieniltä osin.” Samassa jutussa kuitenkin kirjoitetaan, että asia ei aivan näin olekaan. Tästä on kysymys: mistä ja miten ohjelmaan kirjatut kulut katetaan.

Nyt istuvan hallituksen kokoamiseen tarvittiin viidestä puolueesta muodostettu joukko enemmistövallan saavuttamiseksi. Hallituksen muodostamiseksi tuli tehdä kompromisseja, jolloin yhdelle luvattiin sitä ja toiselle tätä. Hallitusohjelmassa on sovittu tietyistä veromuutoksista kaikkien osallistujien mieliksi. 

Miten osallistaminen verojen keruussa on sitten mahdollista? Eräs tapa olisi verolakien muuttaminen. Lakien muuttaminen on aina hankalaa, ja lakimuutos aiheuttaa monenlaista turbulenssia niin kansan kuin kansan valitsemien edustajienkin parissa. Muutos tiettyyn suuntaan on kauhistus toiselle, kun toisenlainen muutos aiheuttaa narinaa taas toisaalla. Koskaan tilanne ei ole kaikkien mielestä paras mahdollinen. Lainatakseni erästä ystävääni optimitilanteesta olisi kysymys silloin, kun verot menisivät valtion maksettaviksi.

Verolakeja ei voida niin vain muuttaa. Aikataulukin asettaisi siihen esteitä. Osallistaminen täytyy toteuttaa tosin keinoin. 

Enempää menemättä hallitusohjelman verotusta koskeviin keinovalikoimiin, ongelmaksi muodostuu se, mistä ohjelmassa on vaiettu: Mistä varat ”korvamerkityille” menoille saadaan?

On selvää, että julkista kiistelyä ei pääse edes syntymään, kun tiettyä aihetta ei ole otettu esille lainkaan. Käsitykseni mukaan silloin kun lakeja ei muuteta, ja kassavaje on jo tiedossa ”korvamerkittyjen” menojen takia, voidaan verokolehdin maksuun osallistaminen toteuttaa vallitsevan normiston tulkintaa kiristämällä. Tällöin kohteena ovat arvattavasti yritysten ja yrittäjäomistajien verotuksen kiristäminen. 

Näin on käynyt aiemminkin

On pelättävissä, että myönteisistä pienyrittämistä ja pienyrittäjiä koskevista puheista huolimatta verotuksen tulkintoja kiristetään ja menettelyä muutetaan lain kirjaimen ”sallimissa” puitteissa.  

Yrittäjä, joka on yksin omassa veroasiassaan valtion massiivista koneistoa vastaan, voi olla tilanteessa, jossa taistelu oikean tulkinnan puolesta tulisi joko niin kalliiksi tai olisi jostain muusta syytä mahdotonta, että se ei yksinkertaisesti kannata. Toisilla yrittäjillä ei ole apuun mahdollisuutta tai toisinaan sitä ei edes tehdä ymmärtämättömyyden vuoksi.

Oikeusjärjestelmässämme hyväksytty legaliteettiperiaate kieltää verolain laajentavan tulkinnan. Laintulkinta laventavaan suuntaan ei siis ole sallittua verolakien mukaan. Verovelvollisuus ei voi perustua veroviranomaisen tai tuomarin harkintavaltaan. Sen sijaan verolakien muuttaminen on lainsäätäjän tehtävä vallan kolmijako-opin mukaan. 

On mahdollista, että veroviranomaiset tulkitsevat verolakeja laajentavasti. Näin on tilanne sekä tarkkarajaisten verolakien osalta, että harkintavaltaa antavien verolakien osalta.

Varsinainen katse pitääkin kohdistaa harkintavaltaa antavien ja muiden vakiintumattomien normien tulkintaan. Tulkintaa voidaan tehdä asioissa mielin määrin, kuten historia on meille osoittanut. Verottaja voi aina löytää lisää uusia argumentteja verottamiselle. Tulkinnan kekseliäisyydelle ei tunnu tosinaan olevan mitään rajaa, ja useiden vuosien verokinaamisen jälkeen mahdollisesti havaitaan, että kinaaminen on ollut perin turhaa. 

Erityisen ongelmalliseksi uudessa poliittisessa tilanteessa muotoutunee tulkinta veronkiertosäännöksestä, Verotusmenettelylaki 28 §. Uusilla tulkinnoilla kaikki verosuunnittelu voidaan katsoa veronkierroksi ja lähtökohtaisesti olettama on se, että veroja kierretään. Esimerkiksi voitaneen ottaa yrityksen ja yrittäjäomistajan käyttämän arvo keskinäisessä osakekaupassaan. Ilman kirjallista, yrityksen hankkimaa sitovaa ennakkoratkaisua verottajalle luodaan mitä oivallisin keino käyttää tulkintavaltaa mielivaltaisesti jälkikäteen. Jälkikäteinen ”viisaus” on sellaista viisautta, jossa kaikki keinot ovat sallittuja.

Verolain laajentavat tulkinnat voivat johtaa voimassa olevan oikeuden vastaisiin verotuspäätöksiin valtion kolehdinkeruussa. Vaikka valtiovarainministeriön ohjauksessa toimiva Verohallinto saakin näin kerättyä varoja, haluammeko tätä yhteiskuntana? Tilannetta, jossa luottamus verolainsäädännön tulkintoihin rapautuu? 

Mielipiteen kirjoittajasta:

Yhtiön osakkaalla, asianajaja, varatuomari Anssi Mäellä on pitkä kokemus yritysten ja osakasyrittäjien veroasioista. Mäki on kokenut juristi sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. 

Mäki on toiminut aiemmin mm. verotarkastajana yritysverotoimistossa sekä veroasiantuntijana Veronmaksajain Keskusliitto ry:ssä, joten näkemystä ja kokemusta on molemmilta puolilta pöytää. Mäki toimii päivittäin tuloverotukseen, yhtiöverotukseen, arvonlisäverotukseen sekä ennakkoperintään liittyvien kysymysten parissa.

Toimintatapa on maanläheinen ja asiakkaan kokonaisetu huomioonottava. Mäen tavoittaa helposti niin puhelimella, tekstarilla kuin sähköpostillakin.

INTRESSI asianajotoimisto, Anssi Mäki, anssi.maki@intressi.fi +358 473 10074

Veroaiheista tietoutta suoraan sähköpostiisi

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme ja saat ajankohtaista tietoutta verotuksesta suoraan sähköpostiisi.