Veroblogi

Ajankohtaista tietoa verotukseen liittyen

Briannian erolla EU:sta on monia vaikutuksia yritysverotukseen siirtymäkauden päätyttyä 31.12.2020. Seuraavassa on kerrottu tavaroiden ja palveluiden kauppaan liittyvistä keskeisistä vaikutuksista.

Tavaroiden vapaa liikkuvuus jatkui Britannian ja EU:n välillä vain siirtymäkauden ajan. Siirtymäaikana kaupankäynti sujui vielä hyvin, kun sovellettiin aiemmin voimassa olleita arvonlisäverotuksen ja valmisteverotuksen EU:n sisäkaupan säännöksiä ja ohjeistuksia.

Tavarakaupassa 1.1.2021 alkaen kaikki Britannian ja EU:n välillä liikkuvat tavarat tulee tulliselvittää. Monille Britannian kanssa kauppaa käynneille tulee uutena asiana opeteltavaksi käsite maahantuonti. Jos yritys tuo tavaroita Britanniasta Suomeen 1.1.2021 tai sen jälkeen, kyse on siis maahantuonnista.

Jos taas yritys myy tavaroita Suomesta Britanniaan 1.1.2021 tai sen jälkeen, kyse ei ole enää yhteisömyynnistä, vaan sitä käsitellään verottomana vientimyyntinä.

Maahantuonnin arvonlisäverotukseen vaikuttaa se, onko maahantuoja arvonlisäverovelvollinen. Jos maahantuoja on arvonlisäverovelvollinen, tulee maahantuonnin arvonlisävero ilmoittaa ja maksaa oma-aloitteisesti Verohallinnolle ja antaa tulli-ilmoitus Tullille. Jos maahantuoja ei ole arvonlisäverovelvollinen, tulli kantaa maahantuonnin arvonlisäveron tullauksen yhteydessä.

Maahantuonnin arvonlisäveron määrään vaikuttaa niin sanottu veron peruste, eli se mistä summasta arvonlisävero lasketaan. Tavaran maahantuonnista suoritettavan arvonlisäveron laskennassa veron peruste on lähtökohtaisesti Tullin EU:n tullilainsäädännön mukaan määrittämä tullausarvo. Veron määrä saadaan taas kertomalla veron peruste sovellettavalla verokannalla (24, 14 tai 10 prosenttia).

Tullausarvo määritetään  ensisijaisesti tavaran kauppa-arvon perusteella. Kauppa-arvo on hinta, joka tavarasta on tosiasiallisesti maksettu tai on maksettava, kun se myydään vietäväksi EU:n tullialueelle.

Kauppa-arvoon lisätään kuitenkin tiettyjä eriä. Veron perustetta laskettaessa tullausarvoon lisätään tavaran maahantuonnista tullauksen yhteydessä valtiolle ja EU:lle kannettavat verot, tullit, tuontimaksut ja muut maksut, mutta ei kuitenkaan arvonlisäveroa. Myös Suomen ulkopuolella maksettavat verot ja muut maksut sisällytetään veron perusteeseen. 

Maahantuonnin arvonlisäveron perusteeseen on laskettava myös tavaran kuljetus-, lastaus-, purkaus- ja vakuutuskustannukset sekä muut maahantuontiin liittyvät kustannukset kuljetussopimuksen mukaiseen ensimmäiseen Suomessa olevaan määräpaikkaan saakka. Jos kuitenkin jo veron suorittamisvelvollisuuden syntyhetkellä on tiedossa, että tavara kuljetetaan toiseen Suomessa tai muussa EU:n jäsenvaltiossa olevaan määräpaikkaan, veron perusteeseen lisätään nämä kustannukset tuohon toiseen määräpaikkaan saakka.

Tulli kantaa myös tullauspäätöksen perusteella valmisteverot, jos tavarasta on maksettava niitä.

Vientimyynti on siis arvonlisäverotonta kuten EU:n sisällä tapahtuva yhteisömyynti, mutta kyse on aivan eri asiasta ja dokumentointiin tulee kiinnittää erityisesti huomiota. Myyjän on kaikissa vientitilanteissa liitettävä kirjanpitoonsa selvitys siitä, että tavara on viety EU:n ulkopuolelle. Jos selvitystä tavaran viennistä ei ole, myynti käsitellään kotimaan kauppaa koskevien säännösten mukaisesti.

Selvityksen sisältöön vaikuttaa pitkälti se kuinka tavara on viety maasta. Tavara voidaan viedä maasta esimerkiksi niin, että myyjä huolehtii tavaran kuljetuksesta tai niin, että se tapahtuu ostajan toimeksiannosta.

EU:n ulkopuolelle tapahtuvat myynnit ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella kohdassa ”0-verokannan alainen liikevaihto”. On hyvä muistaa, että vientikaupan harjoittajalla on oikeus saada palautuksena liiketoimintaansa varten tehtyjen hankintojen ostohintaan sisältyvä arvonlisävero.

Palvelujen ulkomaankaupankin säännöt poikkeavat brexitin jälkeen siitä, mitä on totuttu Suomen ja Britanninan välillä. Palvelun myyntiä Suomen ja Britannian välillä ei enää käsitellä EU:n sisäisenä palvelumyyntinä tai palveluostona siirtymäkauden päättymisen jälkeen.

Palveluiden myynti Britanniaan on siirtymäajan jälkeen myyntiä EU:n ulkopuoliseen maahan eli niin sanottuun kolmanteen maahan. Myynti verotetaan arvonlisäverolain myyntimaasäännösten mukaan. Jos palvelu on myyntimaasäännösten mukaan myyty Britanniassa eli EU:n ulkopuolella, arvonlisäverotus täytyy selvittää Britanniasta. Myyntimaasäännöt ovat haastavia ja niihin kannattaa tutustua huolella. Hyvä lähde on esimerkiksi Verohallinnon ohje ”Ulkomaankaupan arvonlisäverotus”.

Palvelun ostosta EU:n ulkopuolelta voi taas joutua arvonlisäverolliseksi ostaja. Voidaan siis soveltaa niin sanottua käännettyä verovelvollisuutta. Edellä mainitussa ohjeessa käsitellään myös palvelun ostoa ulkomaankaupassa. 

Vielä on syytä muistuttaa, että Britanniasta Suomeen tavaroita tuovat tai Britanniaan vievät tarvitsevat 1.1.2021 alkaen tulliasioinnissa yritystunnuksen. Sitä kutsutaan EORI-numeroksi, jonka voit hakea yrityksellesi Tullista.

Pohjois-Irlannin kanssa on allekirjoitettu pöytäkirja tavarakaupasta ja heidän kanssaan sovelletaan toistaiseksi edelleen EU:n tullilainsäädäntöä. Sen sijaan palveluiden myyntien arvonlisäverotuksessa Pohjois-Irlantia kohdellaan kuten EU:n ulkopuolista valtiota. 

Veroaiheista tietoutta suoraan sähköpostiisi

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme ja saat ajankohtaista tietoutta verotuksesta suoraan sähköpostiisi.